Ilorannan riihi on upea juhlatila maalaismaisemassa

Yli 100 vuotta Ilorantalaisia…kaikki alkoi Niskavuoren naisista

Ilorannan värikäs historia

Historia kertoo, että kesällä 1937 Hauhon Rukkoilan kylässä oli vilkasta, sillä kylässä filmattiin Suomen ensimmäistä Niskavuori-elokuvaa, ”Niskavuoren naisia”. Filmiväki asui kylän maataloissa kuvauksen ajan. Elin Iloranta väkineen piti huolta näiden vieraiden hyvinvoinnista.

Maatilan emännästä yrittäjäksi

Hämäläisen talon emännälle vieraiden passaaminen rahasta oli uusi kokemus ja tuntui aluksi oudolta. Omasta pellosta, kasvimaasta, metsästä, laitumen laidalta ja navetasta sai ainekset tuhtien ja aitojen hauholaisten ruokien pohjaksi. Naisten taidoilla saattoi siis tuoda lisätuloja maatilalle.

Siitä kesästä alkoi kuitenkin uusi luku Ilorannan historiassa, sillä vieraat saapuivat kesä toisensa jälkeen. Ilorannasta oli tullut kesävierastäysihoitola ja leskeksi jääneestä isoäidistäni yrittäjä.

Perheyritys sukupolvesta toiseen

Annikki ja Armas Iloranta ottivat vastuun maatilasta ja täysihoitolasta 1945, ja vuonna 1978 Iloranta siirtyi seuraavalle polvelle Leenalle ja Mikolle. Nyt Ilorannassa vieraista pitää huolta neljännessä polvessa Samu Lescelius.

Luonto ja perinteet osana Ilorantaa

Vanha pihapiiri rakennuksineen, riihineen, mökkeineen ja aittoineen, rannat, puhdas Iso Roinevesi ja monimuotoinen lähimetsä pähkinöineen, kallioineen ja laavuineen, luovat mainiot puitteet rentouttavaan lomanviettoon. Jokaiselle vuodenajalle on omat, nykyajan lomailijoiden toiveiden mukaan kehitetyt ohjelmat ja toiminnat.

Elin-mummon perintö elää yhä ruokapöydässä

Elinin perintö näkyy yhä Ilorannan ruokapöydässä, joka tarjoaa parastansa kesäisin ja talvisin, syksyn myrskyissä ja kevätauringossa, arkena ja pyhänä. Yli kahdeksankymmentä vuotta Ilorannassa on huolehdittu vieraista. Kesästä toiseen on keitetty, paistettu, leivottu, savustettu, kuivattu, hillottu ja halstrattu. Iloisin mielin on valmistettu hyviä aterioita odotetuille vieraille tarjottavaksi. Vieraat palasivat vuodesta toiseen, jokaisella heistä oli oma suosikkihuoneensa, jopa oma pöytänsä ruokasalissa. Osa vieraista viipyi koko kesän, osa muutaman viikon, nykyvieraat viikon tai viikonlopun, mutta useamman kerran vuodessa.

Lue lisää Ilorannan historiasta: